Wilenius båtvarv ry
tiedotteet
Tiedote 4.4.2023
Wilenius båtvarv ry:lle Vuoden Sparre -kunniamaininta
Vanhan Porvoon asukasyhdistys jakoi 3.4.2023 ensimmäistä kertaa Vuoden Sparre -tunnustuksen. Tunnustus jaettiin Louis Sparren 125 vuotta täyttävän Det Gamla Borgå -esitelmän juhlatilaisuudessa. Tunnustuksen sai Tauno Tarna, joka on aktiivinen Vanhan Porvoon rakennusperinnön puolestapuhuja. Myös Wilenius båtvarv ry sai kunniamaininnan paikallisen kulttuuriperinnön puolesta tehdystä työstä.
​
Asukasyhdistys avaa ideaa Vuoden Sparre -tunnustuksen takana nettisivuillaan:
​
– Vuoden Sparre -tunnustus lähti ajatuksesta nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat aloitteellisia ja valmiita puolustamaan tärkeitä pitämiään asioita. Tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnallaan edistänyt tavalla tai toisella Vanhan Porvoon asuinalueen elinvoimaisuutta.
​
Kunniamaininta on merkittävä tuen osoitus Wilenius båtvarville yhdistyksen kamppaillessa telakan tulevaisuuden puolesta. Vaikka 91-vuotias perinnetelakka ja monisatavuotinen kaupunginosa eivät ehkä vaikuta liittyvän toisiinsa, voi näiden väliltä kuitenkin löytää paljon samaa. Wilenius båtvarv näkee, että telakan tällä hetkellä kohtaamat vastukset ovat hyvin saman tyyppisiä, kuin aikanaan Vanhaa Porvoota uhanneet kauhukuvat.
​
Wilenius båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakola tiivisti kiitospuheessaan juhlatilaisuudessa yhdistyksen tavoitteen:
​
– Yhdistys tulee tekemään kaikkensa - Louis Sparren hengessä - jotta Porvoon jokilaakson puuvenekultuuri tulee säilymää tuleville sukupolville ja kehittymään uuteen 2030-luvun kukoistukseen!
Wilenius båtvarv kiittää Vanhan Porvoon asukasyhdistystä hienosta tunnustuksesta ja kannustuksesta!
Tiedote 23.1.2023
Wileniuksen telakka vaatii kaupunkikehityslautakunnan päätöksen kumoamista
Wileniuksen perinnetelakan toimintaa pyörittävä Wilenius båtvarv ry on jättänyt Porvoon kaupungille oikaisuvaatimuksen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä, jonka seurauksena telakan toiminta päättyisi.
​
Asianajaja Ari Kanervan laatimasta oikaisuvaatimuksesta käy ilmi, että tarjouskilpailua ei ole toteutettu lain mukaisesti, puolueettomasti eikä tasapuolisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös on paitsi hankintalain ja hallintolain vastainen myös asemakaavan ja kaupungin itsensä asettamien tarjouskilpailusääntöjen vastainen.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Marikki Hakola näkee uuden vierasvenesataman palveluineen tarpeellisena, mutta sen toteuttamista ei tule ajaa läpi hinnalla millä hyvänsä.
– Kulttuurikaupungin tulee hyödyntää elävää kulttuuriperintöään, ei ajaa sitä alas kyseenalaisin keinoin. Kilpailutusprosessin virheet ja lainvastaisuudet tulee oikaista, jotta kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu toteutuu. Uskomme oikaisuvaatimuksen avaavan kilpailutuksen ongelmakohtia uudella tavalla myös kaupunkikehityslautakunnan jäsenille ja kaupunkilaisille.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kilpailutusprosessi on ollut lainvastainen usealla eri tapaa. Kaupunki ei esimerkiksi ole julkaissut lain vaatimaa ilmoitusta palvelusopimuksen kilpailutuksesta julkisten hankintojen palvelussa. Siksi on perusteltua olettaa, että ilmoittamatta jättäminen on rajannut tarjousten määrää.
Kaupunki sai tarjouskisassa kaksi tarjousta, joista toinen koski nykyistä telakkatonttia, toinen sen lisäksi uudelle vierasvenesatamalle varattua naapuritonttia. Yhdistys katsoo, että tarjousten tasavertainen kohtelu ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla, sillä yhden tontin tarjousta ei voi verrata kahden tontin tarjoukseen, ja että kaupungin olisi pitänyt huomioida tämä arvosteluperusteita laatiessaan.
Lautakunnan päätös on lainvastainen myös siksi, että toisen tarjouksen jättäjän on annettu merkittävästi muokata tarjoustaan määräajan päättymisen jälkeen. Ensimmäistä jätettyä tarjousta ei ole esitetty kaupunkikehityslautakunnalle lainkaan, vaan päätöksen perustana on käytetty vain jälkimmäistä, myöhässä saapunutta tarjousta. Toisen tarjouksenjättäjän annettiin lisätä tarjoukseensa kymmenen sivua sekä tarkentavaa että täysin uutta materiaalia useita viikkoja aikarajan umpeuduttua. Tarjouksen olennainen muuttaminen on kiellettyä, ja parannettu tarjous on täten nähtävä kokonaan uutena tarjouksena, joka on jätetty tarjouskilpailun sulkeutumisen jälkeen. Antamalla toisen tarjouksenjättäjän merkittävästi poiketa lautakunnan päättämistä säännöistä sekä myös lainvoimaisesta asemakaavasta kaupunki on räikeästi loukannut viranomaisen velvollisuutta toimia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Päätös ei noudata asemakaavaa, suojelumääräyksiä eikä kilpailun ehtoja
Voittaneessa tarjouksessa sekä asemakaavan sallima kerrosala että kaavaan merkitty rakennusala ylittyvät. Vierasvenesataman tontin 400m 2 rakennusoikeus ylittää sallitun 25 prosentilla. Vierasvenesataman tontille on myös esitetty rakennettavaksi noin 1300m2 yhtenäinen katto- ja lattiapinta, jotka ovat merkittäviltä osin rakennukselle kaavassa osoitetun sijainnin ulkopuolella.
Valittu tarjous on kaavan vastainen myös kaupunkirakenteen näkökulmasta. Asemakaava mainitsee telakkatoiminnat ja jokilaakson maiseman telakkahallien kohdalla merkittävinä lähtökohtina alueen suunnittelulle. Tarjouskilpailun säännöissä vaadittu avoin näkymä joelle ei rakennusmassan johdosta toteudu. Julkinen torialue on kutistunut ja muoto menetetty.
Suunnitelmassa ei myöskään ole huomioitu tulvariskiä. Kaava määrää alimman vaurioituvan rakenteen tiettyyn korkoon. Paviljonkirakennuksen lattia sekä sadan neliön verran teknisiä tiloja on merkitty rakennettaviksi alle suojakorkeuden, jolloin myöskään ulkoalueet ja liittyminen rantaraittiin eivät voi toteutua kaavan edellyttämällä tavalla.
Voittanut tarjous on asemakaavan vastainen ennen kaikkea siltä osin, että telakkatontille ei aiota sijoittaa mitään kaavan edellyttämiä alueen kulttuurihistoriaan tukeutuvia telakkatoimintoja. Kaava suojelee nimenomaan perinteikästä telakkatoimintaa, ei yksistään telakkarakennuksia. Kaavassa todetaan, että kaavan tavoitteena on mahdollistaa nykyinen,
Wileniuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan telakan veistämötoiminta. Kaavan mukaan toimintaa on mahdollista jatkaa, minkä osoittaa myös lisärakentamiselle osoitettu suuri kerrosalamäärä.
Myös Museovirasto on lausunnoissaan painottanut telakan toiminnan olevan merkityksellistä Suomen veneilyhistorian vaalimiselle. Telakan toiminta turvaa osaltaan jokilaakson ominaispiirteet ja kulttuuriympäristön omaleimaisuuden. Museoviraston mukaan ensiarvoisen tärkeää on telakan käyttömahdollisuuksien varmistaminen myös tulevaisuudessa, toiminnan alkuperäinen luonne ja mittakaava säilyttäen.
Voittajatarjouksen telakkarakennuksiin suunnitellut toimenpiteet ovat vastoin kaavan suojelumääräystä. Tukitoimintotiloiksi muuntamisen jälkeen rakennuksia ei enää ole mahdollista käyttää suojelumääräyksessä määrättyyn, alkuperäisen tarkoituksen mukaiseen telakkatoimintaan.
Valittu tarjous rikkoo kilpailutussääntöjä myös kaupungin ja yrittäjän välisen kustannusjaon sekä aikataulun suhteen. Kaupungin laatimissa säännöissä haettiin hanketta toteutettavaksi kahden vuoden kuluessa maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Valitussa tarjouksessa yli puolen miljoonan euron paalutuskustannukset on vastoin kilpailutussääntöjä määrätty kaupungin maksettaviksi. Hanke olisi sen lisäksi kokonaisuudessaan valmis aikaisintaan
vuonna 2030.
Hakola toteaa, että vierasvenesatamatontin kaavaa tulee kehittää siten, että siihen lisätään toimintoja ja rakennusoikeutta, jotka mahdollistaisivat vierasvenesataman tuleville yrittäjille ympärivuotisen, kannattavan liiketoiminnan ilman kaavalla suojellun perinnetelakan toiminnan lopettamista.
– Länsirannalla on tilaa. Kaupungin ei tarvitse valita kahden hyvän välillä, kun se voi saada
kummatkin ja siten ainutlaatuisen, vetovoimaisen kokonaisuuden.
​
Tiedote 21.12.2022
Wilenius båtvarv tekee oikaisuvaatimuksen
Wileniuksen telakkaa pyörittävä Wilenius båtvarv ry tekee oikaisuvaatimuksen Porvoon kaupunkikehityslautakunnan 13.12. päätöksestä valita ravintoloitsijoiden suunnitelma tulevan vierasvenesataman lähtökohdaksi.
Päätös tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän Wileniuksen telakan ja sen nykyisen elinvoimaisen toiminnan lakkauttamista, koska ravintoloitsijoiden suunnitelma kattaa myös koko Wilenuksen telakan alueen rakennuksineen.
Wilenius båtvatv toivoo, että Porvooseen saadaan laadukas uusi vierasvenesatama. Mutta sitä ei pidä toteuttaa Wileniuksen telakan kustannuksella. Porvoo menettäisi Wileniuksen toiminnan lakkautuksen myötä merkittävän osan merellistä historiaansa.
Wilenius båtvarv on tuonut monessa yhteydessä esiin, että varsin pienin kaavamuutoksin oltaisiin saavutettu kahden toimijan, uuden vierasvenesataman ja Wileniuksen telakan, todella upea rinnakkainen yhteiselo, matkailijoita houkutteleva ja kaupunkilaisia palveleva kokonaisuus.
Wilenius båtvarv on myös ilmaissut halukkuutensa yhteistyöhön kompromissin löytämiseksi kaupungin ja vierasvenesatamasta tarjonneiden ravintoloitsijoiden kanssa. Ravintoloitsijat ovat kuitenkin selkeästi ilmoittaneet, etteivät halua business-syistä johtuen muuttaa omaa suunnitelmaansa, eivätkä sen vuoksi halua ryhtyä yhteistyöhön.
Wilenius båtvarv ry. tiedottaa oikaisuvaatimuksen sisällöstä, kun se on lähetetty kaupungille.
Tiedote 7.12.2022
Päättyykö Porvoon ainutlaatuisen Wileniuksen telakan tarina?
Porvoon kaupungin järjestämä tarjouskilpailu uudesta vierasvenesatamasta ja Wileniuksen telakasta sai kaksi tarjousta. Telakan toimintaa pyörittävän Wilenius båtvarv ry:n tarjous koskee Wileniuksen telakan tonttia ja esittää perinnetelakan toiminnan jatkamista ja alueen kehittämistä. Toinen, porvoolaisen ravintoloitsijaryhmän jättämä tarjous koskee vierasvenesataman ohella myös Wileniuksen tonttia ja esittää telakkatoimintojen ja puuvene-toiminnan päättämistä alueella.
Havainnekuva Wilenius båtvarvin ehdostuksesta. Uudisrakennukseen sijoittuu muun muassa puuveneveistämö, tapahtumatoiminnan tiloja, venealan yrityksiä ja venetaksiterminaali. (Kuva Arkab Oy)
​
Wileniuksen telakka edustaa elävää kulttuuriperintöä
Porvoon museon johtaja Johanna Lehto-Vahtera ja rakennustutkija Kirsi Toivonen kertovat lausunnossaan laivanrakennuksella ja veneenveistämisellä olevan pitkä perinne Porvoossa, ulottuen keskiajalle asti.
– Laajaa puisten purjealusten rakentamista harjoitettiin Porvoossa vielä sotakorvausvuosina. Telakka- ja laivanrakennusperinnettä Porvoossa on jatkanut nykypäivään enää Wileniuksen telakka, jonka perusti Ludwig Wilenius vuonna 1932 Porvoonjoen länsirannalla sijainneisiin rakennuksiin.
Museoviraston mukaan Wileniuksen telakan luonne ja toiminta on säilytettävä:
– Telakan toiminta turvaa osaltaan jokiympäristön ominaispiirteet ja kulttuuriympäristön omaleimaisuuden. Mahdollisuus puurakenteisten purje- ja muiden huvi- tai kilpaveneiden esittelemiseen, säilyttämiseen ja korjaamiseen telakalla on merkityksellistä koko maan veneilyhistorian ja -kulttuurin vaalimiselle, toteavat Museoviraston erikoistutkija Hannu
Matikka ja yli-intendentti Sirkkaliisa Jetsonen lausunnossaan.
Wilenius båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakolan mukaan Wileniuksen telakka edustaa kansainvälisestikin ainutlaatuista elävää kulttuuriperintöä:
– Jos Wileniuksen toiminta nyt tuhotaan, sitä ei voida koskaan palauttaa. Vaikka suojeltujen venehallien seinät olisivat vielä pystyssä, ainutlaatuinen puuvenekokoelma lähtee Porvoosta ja hajautuu muihin Itämeren satamiin. Porvoo menettäisi upean aarteensa, jonka kaltaista ei rahalla saa.
Telakalla viime syyskuussa järjestetty Porvoon puuvenepäivä voitti Suomen Purjehdus ja Veneily -lajiliiton maanlaajuisessa yleisöäänestyksessä Vuoden veneilytapahtuma 2022 palkinnon. Yhdistyksen tarjouksen mukaan Wilenius båtvarvin toiminta sisältää kulttuuriperinnön vaalimisen, klassikkoveneiden entisöinnin ja rakentamisen, veneilyalan verkostojen luomisen, monipuolisen, suurelle yleisölle suunnatun tapahtumatoiminnan sekä
kaikkia veneilijöitä palvelevia toimintoja.
Vuoden veneilytapahtumaksi äänestetty Porvoon puuvenepäivä 2022 kokosi Wileniuksen telakalle 1200 puuveneistä ja telakasta kiinnostunutta kaupunkilaista ja matkailijaa. (Kuva Juho Peltonen)
Viranhaltijat esittävät Wileniuksen telakan lopettamista
7.12. julkaistusta kaupunkikehityslautakunnan esityslistasta ilmenee viranhaltijoiden esitys lopettaa Wileniuksen telakan toiminta. Telakan 90 vuotta jatkunut toiminta päättyy, jos vierasvenesataman toiminnot laajenevat Wileniuksen tontille.
– Porvoon kaupungin viranhaltijat eivät valitettavasti ole kyenneet näkemään elävän porvoolaisen kulttuuriperinnön arvoa ja potentiaalia. Merellinen Porvoo menettäisi kulttuurihistoriallisesti uniikin kohteen, harmittelee puheenjohtaja Marikki Hakola.
Päätös tehdään vielä ennen joulua – ratkaisu on löydettävissä
Hakolan mukaan olisi kuitenkin löydettävissä ratkaisu, jolla molemmat hankkeet saadaan
toteutumaan:
–Kaupunki voi kehittää vierasvenesataman kaavaa lisäten sen toimintoja ja rakennusoikeutta, Länsirannallahan tilaa riittää. Näin Wileniuksen telakka ja uusi vierasvenesatama saataisiin kummatkin sijoittumaan Länsirannalle vierekkäin omille tonteilleen, kertoo Hakola ja jatkaa:
–Kokonaisuudesta tulisi todella hieno ja vetovoimainen sen tarjotessa kaupunkilaisille, veneilijöille ja muille matkailijoille sekä moderneja veneilypalveluja että kiehtovan ja ainutlaatuisen merellisen vierailukohteen.
Kaupunkikehityslautakunta päättää tarjouskilpailun tuloksesta kokouksessaan 13.12.
Wilenius båtvarv luottaa Porvoon päättäjiin:
– Uskomme, että kaupunkikehityslautakunta ymmärtää Wileniuksen telakan kulttuurihistoriallisen merkityksen ja toimintamme arvon, eikä päätä Wileniuksen telakkaa lopetettavaksi, sanoo Hakola.
​
Telakan kehityshankkeeseen voi tutustua täällä