Porvoolainen perinnetelakka Wilenius båtvarv ry ja Lähituottajien Kauppahalli ovat sopineet yhteistyöstä, joka yhdistää uuden kauppahallin ja vierasvenesataman historiallisiin telakkatoimintoihin. Kolmikko muodostaa Porvoon keskustaa, kaupunkilaisia ja matkailua palvelevan itäisen Uudenmaan saariston portin.
Lähituottajien Kauppahalli on jo pitkään etsinyt sopivaa tonttia kauppahallille Porvoossa.
“Wileniuksen perinnetelakan sijainti ja miljöö ovat tähän tarkoitukseen ihanteellisia”, kauppahallihankkeen koordinaattori ja asiamies Elisa Parmanen toteaa.
“Otimme yhteyttä Wileniuksen edustajiin ja huomasimme arvojemme ja tulevaisuuden visioidemme kohtaavan. Wileniuksen toiminta perustuu perinteille, käsityölle ja lähiseuturakkaudelle, samoin kuin lähituottajien elinkeino maaseudulla ja saaristossa. Ne täydentävät hienosti toisiaan”, Parmanen sanoo.
Lähituottajien ja telakan keskusteluissa kehittyi kokonaisuus, joka sisältää uuden kauppahallin, vierasvenesataman ja perinnetelakan toiminnot. Elintarvikkeiden vähittäismyymälää eli kauppahallia on Porvooseen kaivattu jo pitkään.
Tällä hetkellä Lähituottajien Kauppahalli myy tuotteita kiertävästä kauppa-autosta, joka toimii joulukuun ajan Porvoon kauppatorilla. Valikoimassa on viljatuotteita, maitotuotteita, kasviksia, lihaa, kalaa, oluita, säilykkeitä ja hilloja.
Parmasen mukaan itä-uusmaalaisilta lähituottajilta, etenkin pientuottajilta, puuttuu selkeä myyntikanava.
“Kuluttajan näkökulmasta lähituottajien tuotteiden tarjonta on hajallaan, eivätkä lähituottajat ja kuluttajat kohtaa arjessa riittävästi, vaikka siihen on halua kummastakin suunnasta. Kauppahalli vastaa tähän kysyntään.”
”Yhteistyö lähituottajien kanssa on koko Länsirannalle valtava kehitysaskel. Kauppahallin, vierasvenesataman ja telakan yhdistelmä on valtakunnallisellakin tasolla täysin ainutlaatuinen”, Wilenius båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakola toteaa.
Vierasvenesatama voidaan rakentaa kansallisperintöä suojellen
Havainnekuvat osoittavat, että vierasvenesatama on rakennettavissa laadukkaasti kaavaa noudattaen. Satama sisältää tasokkaat palvelut veneilijöille ja kaupunkilaisille, ravintolan terasseineen, baarin, juhlatilan, pop up-showroomin, toriaukion kioskeineen, sauna- ja spa-osaston uima-altaalla ja paljulla, 1-2 kelluvaa saunaa ja vilvoitteluterassin jokinäkymin.
Hakola täsmentää, että uuden vierasvenesataman vuoksi ei tarvitse lakkauttaa 92-vuotiaan Wileniuksen perinnetelakan toimintaa. Suojelluissa venehalleissa jatketaan perinneveneiden talvisäilytystä ja huoltamista. Kesäisin hallit on erilaisten tapahtumien käytössä.
Uuden, kauppahallin kylkeen rakennettavan veistämörakennuksen sisälle on suunniteltu esteetön näkymä kauppahallin puolelta, josta asiakkaat voivat seurata veneenveistoa ja artesaanitoimintaa. Kevyen liikenteen väylä jatkuu jokirantaa seuraten Porvoon vanhalta sillalta Kokonniemeen. Kokonaisuus on ympäristöystävällinen ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.
Yleisömenestyksiksi nousseiden Porvoon puuvenepäivän ja Itämeripäivän tapaisia merellisiä tapahtumia, kuten lähiruoka-, silakka- ja joulumarkkinoita, jatketaan ja kehitetään yhteistyössä muiden itä-uusmaalaisten tahojen kesken.
Vierasvenesataman tulevasta toimijasta käydään tällä hetkellä aktiivisia keskusteluja.
Wileniuksen säilyttämistä kannattavalla adressilla yli 3 000 allekirjoitusta
Kesällä 2022 järjestetyssä Porvoon Länsirannan vierasvenesataman tarjouskilpailussa Porvoon kaupunki sitoi Wileniuksen telakan kohtalon yhteen viereiselle tontille kaavoitetun sataman kanssa. Toukokuussa 2023 Wilenius båtvarv ry jätti Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen Porvoon kaupunkikehityslautakunnan tekemästä päätöksestä, joka lakkauttaisi telakan toiminnan. Valituksessa vaaditaan tarjouskilpailun päätöksen kumoamista sen puutteelliseen valmisteluun ja lainvastaisuuteen vedoten. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan saapuvaksi vielä ennen vuodenvaihdetta.
Marikki Hakola painottaa, että Porvoo todella tarvitsee uuden vierasvenesataman, ja että se on mahdollista rakentaa kansallista kaupunkipuistoa ja elinvoimaista puuvenekulttuuria kunnioittaen. Samaa mieltä ovat ne 3104 henkilöä, jotka ovat allekirjoittaneet Wileniuksen perinnetelakan säilyttämistä ja kehittämistä ajavan adressin adressit.com -palvelussa.
Adressi luovutettiin Porvoon kaupungin edustajille 2.12.2024. Suurin osa allekirjoittaneista on porvoolaisia, mutta adressi on kerännyt myös huomattavasti kansallista ja kansainvälistäkin huomiota. Adressiin kerätään edelleen allekirjoituksia, koska telakan kohtalo ei ole vielä ratkennut.
Hakolan mielestä adressin allekirjoitusten merkittävä määrä ja Porvoon Länsirannan kehityksen suunnasta käyty julkinen keskustelu kertoo, että keskustelua on vielä käytävänä.
“Ennen lopullisia päätöksiä Länsirannan tulevaisuudesta meidän tulisi syvällisesti miettiä mitkä ovat Porvoon todelliset vetovoimatekijät – mitkä palvelut tuovat kaupunkilaisille ja matkailijoille aitoa lisäarvoa jo tarjolla olevien palveluiden lisäksi.”
Hän näkee parhaan ratkaisun sisältävän sekä merellistä kulttuuria että kaupallisia toimintoja.
“Haluamme kiittää kaikkia allekirjoittaneita yhteisen kansallisperintömme voimakkaasta tukemisesta. Wileniuksen perinnetelakan arvo kulttuurikaupungin vetovoimatekijänä selvästi tunnistetaan”, Hakola summaa.
Länsirannan havainnekuviin voi tutustua täällä: www.wileniusvarv.fi/kuvat
Wilenius båtvarv och Lokalproducenternas Saluhall börjar samarbeta
Wilenius båtvarv rf och Lokalproducenternas Saluhall har ingått ett samarbete, som kombinerar de traditionella varvsfuntkionerna med en ny saluhall och gästbåtshamn. Östnylands skärgårdsport, den nya servicehelheten i stadskärnan, betjänar både stadsbor och turism.
Lokalproducenternas Saluhall har redan länge letat efter en lämplig tomt för en saluhall i Borgå.
“Wilenius träbåtsvarv har ett idealiskt läge, och också miljön är utmärkt för ändamålet”, konstaterar Elisa Parmanen, som är koordinator och ombudsman för saluhallsprojektet.
“Vi tog kontakt med varvet och märkte, att våra värden och framtidsvisioner är väldigt lika. Wilenius verksamhet baserar sig på traditioner, hantverk och hembygdskänsla, precis som lokalproducenternas näring på landsbygden och i skärgården. De kompletterar varandra”, säger Parmanen.
I Borgå har avsaknaden av en saluhall, alltså detaljhandel för livsmedel, varit ett återkommande samtalsämne en längre tid. Båtvarvet och närproducenterna har nu utvecklat en helhet, som innefattar en ny saluhall och gästbåtshamn samt båtvarvets befintliga funktioner.
För tillfället säljer Lokalproducenternas Saluhall sina produkter ur en ambulerande butiksbil, som under december månad står på salutorget. I sortimentet finns mjölk- och spannmålsprodukter, grönsaker, kött, fisk, öl, konserver och sylt.
Enligt Parmanen saknar speciellt mindre östnyländska producenter en klar föräsljningskanal.
“Ur konsumentsynvinkel är lokalutbudet väldigt splittrat. De ställen där producenter och konsumenter kan mötas är väldigt få, trots att viljan finns på båda håll. En saluhall är svaret på denna efterfrågan.”
“Samarbetet med närproducenterna är ett enormt steg framåt i utvecklingen av Västra åstranden. Kombinationen av saluhall, gästbåtshamn och båtvarv är helt enastående också på nationell nivå”, noterar Marikki Hakola, som är ordförande för Wilenius båtvarv rf.
Gästbåtshamnen kan byggas så, att kulturarvet skyddas
Visualiseringsbilderna påvisar, att en ny gästbåtshamn i Borgå kan byggas så, att den beaktar detaljplanen på ett hänsynsfullt sätt. Hamnen inkluderar högklassig service för båtfarare, stadsbor och turister, restaurang med altan, bar, festlokal, pop-up showroom, torgskvär med kiosk, bastu- och spa-avdelning med simbassäng och badbalja, 1-2 flytande bastur och en terrass med vy över ån.
Byggandet av en ny gästbåtshamn betyder inte att det 92-åriga båtvarvets funktioner måste avskaffas, påpekar Hakola. Träbåtsunderhållet med vinterförvaring fortsätter i de skyddade båthallarna. På somrarna används hallarna för olika evenemang.
Fri sikt in i den nya varvsbyggnaden, som har reserverats plats för invid saluhallen, innebär att kunder kan följa med träbåtsbygget medan de handlar. Lättrafikleden går längs strandlinjen hela vägen från gamla bron till Kokonudden. Helheten är miljövänlig och följer principerna för hållbar utveckling.
Publisuccéerna Borgå träbåtsdag och Östersjödagen fungerar som referenser för andra marina tillställningar, som exempelvis närmats-, strömmings- och julmarknader, som organiseras i samarbete med andra östnyländska intressenter.
Aktiva diskussioner pågår som bäst om den blivande gästbåtshamnsaktören.
Namninsamlingen för bevarandet av båtvarvet har över 3000 underskrifter
Borgå stad ordnade en anbudstävling om den nya gästbåtshamnen sommaren 2022. Varvets byggnader inbegreps i planen för hamnen som planeras på tomten bredvid, vilket i sin tur innebar ett slut för varvsverksamheten. I maj 2023 lämnade föreningen Wilenius båtvarv en överklagan till förvaltningsdomstolen om stadsutvecklingsnämndens förfarande i frågan. Varvet kräver att anbudstävlingens resultat hävs, eftersom beredningen anses bristfällig och anbudsförfarandet olagligt. Förvaltningsdomstolens beslut torde komma före årsskiftet.
Marikki Hakola betonar att Borgå behöver en ny gästbåtshamn, och att den går att byggas med respekt för nationalstadsparken och den lokala, livskraftiga träbåtskulturen. Av samma åsikt är de 3104 personer, som deltagit i namninsamlingen till förmån för varvets framtid på nättjänsten adressit.com.
Namninsamlingen överräcktes till stadens representanter 2.12.2024. Största delen av de undertecknade är borgåbor, men namninsamlingen har väckt uppmärksamhet också på nationell och internationell nivå. Namninsamlingen pågår ännu, eftersom varvets öde fortfarande är olöst.
Hakola tycker att den stora mängden underskrifter och substansen i den offentliga debatten om västra åstrandens utveckling tyder på att ärendet är långt ifrån färdigbehandlat.
“Innan slutliga beslut fattas borde det gås en genomgripande diskussion om vilka attribut som bidrar till stadens dragningskraft – om vilka serviceformer utöver de befintliga som ger verkligt mervärde åt såväl turister som borgåbor.”
Hon ser att den bästa lösningen är en kombination av havsnära kultur och kommersiella funktioner.
“Vi vill tacka alla dem, som gett sitt starka stöd till bevarandet av vårt nationella kulturarv. Det är glädjande att se att så många identifierar Wilenius båtvarv som en betydande attraktionsfaktor i kulturstaden Borgå”, summerar Hakola.
Allmänheten kan bekanta sig med visualiseringsbilderna av Västra åstranden på adressen www.wileniusvarv.fi/kuvat