top of page

Tiedote 23.1.2023 – Wileniuksen telakka vaatii kaupunkikehityslautakunnan päätöksen kumoamista

Wileniuksen perinnetelakan toimintaa pyörittävä Wilenius båtvarv ry on jättänyt Porvoon kaupungille oikaisuvaatimuksen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä, jonka seurauksena telakan toiminta päättyisi.


Asianajaja Ari Kanervan laatimasta oikaisuvaatimuksesta käy ilmi, että tarjouskilpailua ei ole toteutettu lain mukaisesti, puolueettomasti eikä tasapuolisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös on paitsi hankintalain ja hallintolain vastainen myös asemakaavan ja kaupungin itsensä asettamien tarjouskilpailusääntöjen vastainen.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Marikki Hakola näkee uuden vierasvenesataman palveluineen tarpeellisena, mutta sen toteuttamista ei tule ajaa läpi hinnalla millä hyvänsä.

– Kulttuurikaupungin tulee hyödyntää elävää kulttuuriperintöään, ei ajaa sitä alas kyseenalaisin keinoin. Kilpailutusprosessin virheet ja lainvastaisuudet tulee oikaista, jotta kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu toteutuu. Uskomme oikaisuvaatimuksen avaavan kilpailutuksen ongelmakohtia uudella tavalla myös kaupunkikehityslautakunnan jäsenille ja kaupunkilaisille.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kilpailutusprosessi on ollut lainvastainen usealla eri tapaa. Kaupunki ei esimerkiksi ole julkaissut lain vaatimaa ilmoitusta palvelusopimuksen kilpailutuksesta julkisten hankintojen palvelussa. Siksi on perusteltua olettaa, että ilmoittamatta jättäminen on rajannut tarjousten määrää.

Kaupunki sai tarjouskisassa kaksi tarjousta, joista toinen koski nykyistä telakkatonttia, toinen sen lisäksi uudelle vierasvenesatamalle varattua naapuritonttia. Yhdistys katsoo, että tarjousten tasavertainen kohtelu ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla, sillä yhden tontin tarjousta ei voi verrata kahden tontin tarjoukseen, ja että kaupungin olisi pitänyt huomioida tämä arvosteluperusteita laatiessaan.

Lautakunnan päätös on lainvastainen myös siksi, että toisen tarjouksen jättäjän on annettu merkittävästi muokata tarjoustaan määräajan päättymisen jälkeen. Ensimmäistä jätettyä tarjousta ei ole esitetty kaupunkikehityslautakunnalle lainkaan, vaan päätöksen perustana on käytetty vain jälkimmäistä, myöhässä saapunutta tarjousta. Toisen tarjouksenjättäjän annettiin lisätä tarjoukseensa kymmenen sivua sekä tarkentavaa että täysin uutta materiaalia useita viikkoja aikarajan umpeuduttua. Tarjouksen olennainen muuttaminen on kiellettyä, ja parannettu tarjous on täten nähtävä kokonaan uutena tarjouksena, joka on jätetty tarjouskilpailun sulkeutumisen jälkeen. Antamalla toisen tarjouksenjättäjän merkittävästi poiketa lautakunnan päättämistä säännöistä sekä myös lainvoimaisesta asemakaavasta kaupunki on räikeästi loukannut viranomaisen velvollisuutta toimia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.


Päätös ei noudata asemakaavaa, suojelumääräyksiä eikä kilpailun ehtoja


Voittaneessa tarjouksessa sekä asemakaavan sallima kerrosala että kaavaan merkitty rakennusala ylittyvät. Vierasvenesataman tontin 400m 2 rakennusoikeus ylittää sallitun 25 prosentilla. Vierasvenesataman tontille on myös esitetty rakennettavaksi noin 1300m2 yhtenäinen katto- ja lattiapinta, jotka ovat merkittäviltä osin rakennukselle kaavassa osoitetun sijainnin ulkopuolella.

Valittu tarjous on kaavan vastainen myös kaupunkirakenteen näkökulmasta. Asemakaava mainitsee telakkatoiminnat ja jokilaakson maiseman telakkahallien kohdalla merkittävinä lähtökohtina alueen suunnittelulle. Tarjouskilpailun säännöissä vaadittu avoin näkymä joelle ei rakennusmassan johdosta toteudu. Julkinen torialue on kutistunut ja muoto menetetty.

Suunnitelmassa ei myöskään ole huomioitu tulvariskiä. Kaava määrää alimman vaurioituvan rakenteen tiettyyn korkoon. Paviljonkirakennuksen lattia sekä sadan neliön verran teknisiä tiloja on merkitty rakennettaviksi alle suojakorkeuden, jolloin myöskään ulkoalueet ja liittyminen rantaraittiin eivät voi toteutua kaavan edellyttämällä tavalla.

Voittanut tarjous on asemakaavan vastainen ennen kaikkea siltä osin, että telakkatontille ei aiota sijoittaa mitään kaavan edellyttämiä alueen kulttuurihistoriaan tukeutuvia telakkatoimintoja. Kaava suojelee nimenomaan perinteikästä telakkatoimintaa, ei yksistään telakkarakennuksia. Kaavassa todetaan, että kaavan tavoitteena on mahdollistaa nykyinen, Wileniuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan telakan veistämötoiminta. Kaavan mukaan toimintaa on mahdollista jatkaa, minkä osoittaa myös lisärakentamiselle osoitettu suuri kerrosalamäärä.

Myös Museovirasto on lausunnoissaan painottanut telakan toiminnan olevan merkityksellistä Suomen veneilyhistorian vaalimiselle. Telakan toiminta turvaa osaltaan jokilaakson ominaispiirteet ja kulttuuriympäristön omaleimaisuuden. Museoviraston mukaan ensiarvoisen tärkeää on telakan käyttömahdollisuuksien varmistaminen myös tulevaisuudessa, toiminnan alkuperäinen luonne ja mittakaava säilyttäen.

Voittajatarjouksen telakkarakennuksiin suunnitellut toimenpiteet ovat vastoin kaavan suojelumääräystä. Tukitoimintotiloiksi muuntamisen jälkeen rakennuksia ei enää ole mahdollista käyttää suojelumääräyksessä määrättyyn, alkuperäisen tarkoituksen mukaiseen telakkatoimintaan.

Valittu tarjous rikkoo kilpailutussääntöjä myös kaupungin ja yrittäjän välisen kustannusjaon sekä aikataulun suhteen. Kaupungin laatimissa säännöissä haettiin hanketta toteutettavaksi kahden vuoden kuluessa maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Valitussa tarjouksessa yli puolen miljoonan euron paalutuskustannukset on vastoin kilpailutussääntöjä määrätty kaupungin maksettaviksi. Hanke olisi sen lisäksi kokonaisuudessaan valmis aikaisintaan vuonna 2030.

Hakola toteaa, että vierasvenesatamatontin kaavaa tulee kehittää siten, että siihen lisätään toimintoja ja rakennusoikeutta, jotka mahdollistaisivat vierasvenesataman tuleville yrittäjille ympärivuotisen, kannattavan liiketoiminnan ilman kaavalla suojellun perinnetelakan toiminnan lopettamista.

– Länsirannalla on tilaa. Kaupungin ei tarvitse valita kahden hyvän välillä, kun se voi saada kummatkin ja siten ainutlaatuisen, vetovoimaisen kokonaisuuden.


Comments


bottom of page